Vuokrajohtajuus, tai interim management, on Suomessa vielä melko tuntematon käsite, vaikka monessa muussa maassa, Ruotsista lähtien, se on jo vakiintunut osa yritysjohdon työkalupakkia. Tämän huomasivat K2 Searchin Jorma Minkkinen ja Jarkko Lahti alkaessaan tehdä omaa interim management –praktiikkaansa tunnetuksi viitisen vuotta sitten. Monessa yrityksessä ei konseptia tunnettu lainkaan, ja kiinnostus oli hyvin suurta. Vaikutti siltä että markkinassa on valtava kasvupotentiaali, ja käyntiinlähtö tapahtuu hetkenä minä hyvänsä. Nyt, muutama vuosi myöhemmin, ja kaikesta tehdystä valistustyöstä huolimatta, vuokrajohtajamarkkinoiden merkittävämpi kasvu antaa yhä odottaa itseään.
Erityisesti markkinoiden kysyntäpuoli on edelleen jähmeää, tarjontaa sen sijaan alkaa jo olla. K2 Searchin lisäksi moni muu suorahakuyritys tarjoaa jo vuokrajohtajien välitystä. Myös halukkaita vuokrajohtajia on paljon tarjolla. Viime vuosien työelämän myllerrykset ovat johtaneet siihen, että monet kokeneet johtajat ovat joko omasta aloitteestaan tai muuten tulleet tilanteeseen jossa pohtivat työuransa jatkoa, ja sitä mitä haluaisivat tehdä isona. Osa ei enää halua pysyvästi korporaatioon tai yhden yrityksen palvelukseen, vaan näkee vuokrajohtajuuden tapana yhdistää vaihtelevia, mielenkiintoisia ja intensiivisiä työjaksoja muun tekemisen kanssa. Osalle vuokrajohtajuus voi näyttäytyä tilapäisratkaisuna uusia askelkuvioita etsiessä.
Mitä vuokrajohtajuus sitten on?
Vuokrajohtajuus on toimintamalli, jossa kokenut ammattilainen ottaa yrityksessä tilapäisesti operatiivisen roolin, usein tarkoituksena saavuttaa jokin määritelty tavoite tai viedä yritys jonkin 
muutosvaiheen tai taitekohdan läpi. Tehtävään ei ehkä ole riittävästi osaamista ja kokemusta yrityksen sisällä, ja koska tarve on tilapäinen ei sitä varten kannata rekrytoida pysyvästi. Toisinaan vuokrajohtaja paikkaa tilannetta jossa yritys on odottamatta menettänyt jonkun avainpelaajansa, ja tarvitaan kokenut henkilö joka pystyy ottamaan tämän tehtävät hoitaakseen kunnes pysyvämpi ratkaisu löytyy.
Vuokrajohtajan mandaatti
Vuokrajohtajalla on tehtävässään operatiivinen vastuu, ja hän toimii osana yrityksen organisaatiota ja kulttuuria. Tässä vuokrajohtaja eroaa konsultista, jonka rooli on toimia neuvonantajana mutta joka ei itse osallistu toimeenpanoon. Toki konsulttiroolejakin on erilaisia, ja konsultin, ulkopuolisen projektipäällikön ja vuokrajohtajan määritelmien rajat saattavat helposti hämärtyä toimeksiannosta riippuen. Ero on kuitenkin aina se, että vuokrajohtajalla on mandaatti tehdä yrityksiä koskevia päätöksiä.
Vuokrajohtaja on joustava täsmäratkaisu
Yrityksen kannalta vuokrajohtajuuden hyöty on siinä, että se saa nopeasti juuri tarvitsemaansa osaamista ja kokemusta ongelmatilanteen ratkaisuun. Vuokrajohtajuus on yritykselle myös hyvin joustava konsepti, sillä se toteutetaan yleensä yritysten välisenä palvelusopimuksena työsuhteen sijasta. Tämä tarkoittaa että asiakas maksaa vain tehdystä työstä, ja että kun vuokrajohtajaa ei enää tarvita, myös kustannukset lakkaavat juoksemasta välittömästi. Tästä syystä vuokrajohtajan käyttö tulee usein edullisemmaksi kuin oman resurssin palkkaaminen, vaikka tuntihinta onkin korkeampi. Vuokrajohtajan veloitus vaihtelee melko paljon, mutta 1000 euron päivähintaa voidaan pitää jonkinlaisena osviittana.
Sisäisesti ulkopuolinen
Ulkopuolisuus on toimeksiannoissa usein etu. Vuokrajohtaja aloittaa puhtaalta pöydältä, ilman historiaa yrityksessä ja kaikkien organisaatioon liittyvien ristivetojen, kuppikuntien ja politikoinnin ulkopuolella. Koska hän ei jää organisaatioon, hänellä ei myöskään ole tarvetta varmistella omia asemiaan. Hän voi avoimesti keskittyä toimeksiannon tavoitteiden toimeenpanoon ilman muita motivaatioita tai piilotettua agendaa. Siitä syystä yrityksen henkilöstön on usein helppo luottaa vuokrajohtajaan.
Ei vuokrajohtajien käyttö Suomessakaan täysin tuntematonta ole, ja tapauksia tunnetaan jo 60-luvulta. Näissä on usein ollut kysymys siitä, että tuttu kaveri on otettu saneeraamaan yritys ja hoitamaan siihen liittyvät ikävät tehtävät. Usein asiasta ei ole haluttu julkisuudessa juuri puhua, ja rekrytointi on tapahtunut omia epävirallisia kanavia pitkin, jolloin ilmiö on jäänyt piiloon. Osittain tästä syystä ei ole olemassa statistiikkaa siitä paljonko vuokrajohtajia Suomessa tällä hetkellä on. Arvio kuitenkin on, että esimerkiksi Ruotsissa, jossa markkinat ovat jo paljon kehittyneemmät, heitä on noin kymmenen kertaa enemmän.
Perinteestä myös johtuu se että vuokrajohtajan mielikuva on usein kylmäsilmäinen saneeraaja. Edelleen vuokrajohtajia tietysti käytetään myös saneeraustilanteissa, mutta maailmalla interim -toimeksiannon tarkoitus on yhä useammin karsinnan sijasta kasvun vauhdittaminen, myynnin lisääminen ja yrityksen vieminen seuraavaan kehitysvaiheeseen.
Business Partnersin järjestämässä vuokrajohtajuuskeskustelussa Tomi Grönfors kertoi omista kokemuksistaan vuokrajohtajana, ja näissä korostuivat nimenomaan tehtävänannot joissa kyse oli tuotteen saamisesta markkinoille, myynnin käynnistämisestä ja haluttujen myynti- ja markkinointikanavien ja yhteistyökumppaneiden hankkimisesta.
Vuokrajohtajatoimeksiantojen pituus vaihtelee
Vuokrajohtajatoimeksiannot ovat yleensä alle vuoden pituisia, tyypillisimmällään noin 6 kuukauden mittaisia, ja voivat olla joko koko- tai osa-aikaisia. Ne alkavat usein hyvin lyhyellä varoitusajalla; kun yrityksessä kypsyy päätös ulkopuolisen ammattilaisen tarpeesta, tämä haluttaisiin hätiin heti. Aina asiakkaalla ei myöskään ole selvää kuvaa siitä miten käsillä olevaa ongelmaa tulisi ryhtyä ratkaisemaan, vaan sen selvittäminen on osa vuokrajohtajan ammattitaitoa. Joskus rooliin kohdistuvat odotukset voivat olla hyvinkin epärealistisia, ja hänestä toivotaan sateentekijää joka ratkaisee kaikki yrityksen ongelmat käden käänteessä. Toimeksiannoissa onkin tärkeää että tavoitteista ja odotuksista sovitaan yhdessä.
Millaisia ominaisuuksia hyvältä vuokrajohtajalta odotetaan? Kokemusta ja kertynyttä osaamista on oltava, työuransa alkupuolella olevien heiniä ei vuokrajohtajuus ole. Osaamisen on myös oltava hyvin konkreettista ja laaja-alaista; on ymmärrettävä kokonaisuuksia ja löydettävä oikeat asiat fokukseen. Koska vuokrajohtaja toimii osana asiakkaan organisaatiota, myös ihmisten johtaminen ja tiimien rakentaminen ovat tärkeitä taitoja.
Paneelikeskustelussa nostettiin esiin myös kysymys siitä, miten mitä yritykset nykyisin tekevät vuokrajohtajan käytön sijasta? Edellä kuvatun kaltaisia tilanteita, joissa vuokrajohtajan käyttö tarjoaisi ratkaisuvaihtoehdon, yrityksissä varmasti on. Jos vuokrajohtajuutta ei tunneta tai muuten osata käyttää, miten kyseiset tilanteet ratkaistaan? Varsinaista tutkimustietoa asiasta ei ole; mutta ainakin osassa tapauksista ei tehdä mitään, tai yritetään selviytyä niillä resursseilla joita yrityksessä on.
Entä miksi vuokrajohtajuus ei sitten ole Suomessa saavuttanut laajempaa suosiota, monista eduistaan huolimatta? Oikeaa vastausta ei ole, mutta ehkä kyse on vain siitä, että kuten monen muun asian kanssa, ilmiön juurtuminen kestää aikansa. Ehkä se odotettu vuokrajohtajamarkkinoiden syntyminen nähdään seuraavan muutaman vuoden sisällä.
Teksti: Martti Kouhi
Kuvat: Martti Kouhi / Jaana Hyrkäs
Artikkeli on julkaistu lyhennettynä HEKO-lehdessä 6/2015
